Onyx Racing Products -navat ja vapaaratasmekanismit

Navat ovat pyörän komponentti, jota ei tule ajatelleeksi ennen kuin ne eivät toimi halutulla tavalla. Harva asia on ärsyttävämpi kuin välys etu- tai takanavassa, tiensä päässä olevat laakerit tai mikä pahinta – paukkuva ja ylilyövä vapaaratas. Varmatoimisuuden ja huoltovapauden lisäksi navat saisivat olla lisäksi vielä kevyet.

Tässä jutussa sukelletaan Onyx-napojen sisään ja mitä hyötyjä ne tarjoavat. Vaikka kyseinen napasetti ei kiinnostaisi pätkän vertaa, jutun loppuun lukeminen kannattaa, sillä voit suunnata seuraaville napa- ja kiekko-ostoksille paremmilla pohjatiedoilla varustettuna. 

Mikä tekee hyvän polkupyörän navan?

Hyvä napasetti täyttää ne toimintavaatimukset, mitä sille on ostaessa asetettu ja mielellään vielä mahdollisimman huoltovapaasti ja luotettavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa herkästi rullaavia napoja, jotka eivät pauku kovimmankaan polkaisun alla tai aiheuta harmaita hiuksia muista syistä.

Lisäksi navat tulee saada halutulla pinnojen reikien lukumäärällä. Maastoajossa lukumäärä on mitä todennäköisimmin 28 tai 32 kappaletta, kun taas BMX-pyörissä 36 pinnan kiekot ovat standardi. Plussaa on, jos akselimitoituksessa löytyy säädettävyyttä niin, että vaikkapa sama etunapa käy 15 tai 20 mm akselille esimerkiksi päätyholkkien vaihdolla. Vanhempaa 15×100 mm -standardia olevan etunavan pystyy nykyaikaistamaan halutessaan Boost-adapterisetillä.

Navoista ei voi puhua ottamatta puheeksi laakereita. Laadukkaat urakuulalaakerit ovat edellytys hyville navoille. Pyöräilijät ovat nykyään onnekkaassa asemassa, sillä lähes kaikki vähänkin laadukkaat navat ja kiekot toimitetaan tyypillisesti hyvälaatuisten laakerien kanssa. High end-valmistajat kuten Chris King ja Onyx (näihin palaamme myöhemmin!) tarjoavat keraamisten laakerien option. Perinteisiin teräksestä valmistettuihin laakereihin verrattuna ne saattavat tarjota pienen edun kitkan ja painon suhteen. Se, että mitä käytännön merkitystä näillä seikoilla on esimerkiksi maastoajossa, on jo oma keskustelun aiheensa. Toki, jos haluaa vain ja ainoastaan parasta, asia on sillä sipuli ja voi satsata suoraan keraamisiin laakereihin.

Hyvin suunniteltu ja laadukkaista materiaaleista rakennettu napa kestää usean kauden vähäisillä tai jopa olemattomilla huoltotoimilla. 

Vapaaratas

Vapaaratas on käytännössä kytkinmekanismi, joka kytkeytyy päälle vain yhteen pyörimissuuntaan. Mekanismi voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Yleisin ratkaisu on räikkämekanismi, joka koostuu kynsistä, jousista ja kynsien vastakappaleena toimivasta hammaskehästä.

Muita ratkaisuja ovat:

Ratchet-systeemi. DT Swissin käyttämässä systeemissä kaksi ulkokehältään ja sivuiltaan hammastettua ”rinkulaa” tarttuvat yhteen. Systeemi on toimintavarma ja kestävä. Newmen käyttää vastaavaa, mutta se toimii yhdellä jousella DT:n kahden sijasta.

Chris Kingin RingDrive on rakenteeltaan ja periaatteeltaan samankaltainen. Kytkinmekanismin kontaktipinnat ovat viistot toisiinsa nähden, minkä ansiosta ne tarraavat sitä voimakkaammin toisiinsa, mitä enemmän voimaa systeemiin (tässä tapauksessa ketjuun) kohdistuu. 

Onyxin vapaakytkin (engl. sprag clutch). Tietääkseni Onyx on ainoa, joka käyttää tätä rakennetta vapaarattaassa. True Presicionin -napojen toimintaperiaate on todennäköisesti samanlainen, mutta valmistaja ei avaa sitä sivuillaan tarkemmin. Vapaakytkimellä saadaan muutamia mukavia ominaisuuksia, joita ei ole mahdollista saada muilla ratkaisuilla (ainakaan yhtä yksinkertaisella, huoltovapaalla ja kevyellä rakenteella):

  • Vältön kytkentä.Toisin sanoen, kytkentä nappaa heti kiinni, kun polkimille laittaa voimaa. Valmistaja itse mainostaa ominaisuutta termillä instant engagement.
  • Täysi äänettömyys.Vapaakytkin ei pidä surinaa, pärinää tai mitään muutakaan ääntä. Onko tämä huono vai hyvä asia jää kuskin itsensä päätettäväksi.
  • Toimintavarmuus ja huoltovapaus.Oikein mitoitettuna ja hyvin valmistettuna vapaakytkin on hyvin huoltovapaa rakenne, sillä se ei sisällä pieniä rikkoutuvia osia ja voima kohdistuu kymmenille mekanismin kappaleille sen sijaan, että voimaa olisi välittämässä vaikkapa vain 4 tai kynttä. 

Video kertoo tässäkin enemmän kuin sanat, että mitä mekanismin pellin alla tapahtuu.

 

Miksi vapaarattaan kytkennällä on väliä?

Mitä nopeammin vapaarattaan kytkentä tapahtuu, sitä pienempi vapaaliike tai välys polkimissa on. Pieni vapaaliike edellyttää puolestaan erittäin tiheää kytkentämekanismia, joka voidaan saavuttaa:

  1. Ratkaisulla, jossa POE-luku on korkea, vaikkapa 100:n paremmalla puolen.
  2. Vapaakytkimellä tai muulla vastaavalla mekanismilla.

Peter Verdone on pyöritellyt matematiikkaa vapaarattaan kytkentään ja polkimien vapaaliikkeeseen liittyen. Kammen päässä, eli polkimen kohdalla tapahtuvan vapaaliikkeen kaava näyttää seuraavalta:

 

Insinööri ja kaavanpyörittäjä Verdone arvostaa vapaakytkimen antamaa välitöntä kytkenää ja kirjoittaa Onyxin navoista seuraavasti:

“Really. I use Onyx hubs on my bikes. They are simply the most amazing and profoundly good bicycle part I’ve used on my bike since SPD pedals over 25 years ago. Why? They make my ride better, more fun, I put more power into it, in a more controlled way. They are awesome. You know why you don’t see a lot of them on high-end bikes? The weight. They weigh a bit more than other hubs that do nothing for the bike other than drive down the overall weight. I’d choose the heavy Onyx hubs any day of the week over another hub while people who only look at weight have never even tried them. This really is a glaring example of a simple choice, driven by weight, can make a bike less of a bike.”

Ja vielä kokemuksia asiakkaalta Onyxin napasetin hankinnan jälkeen:

Kokemuksista; Vasta muutama lenkki takana, mutta navat vaikuttavat kyllä todella hyviltä! Vähän jopa yllätyksenä minulle, niin takanavan välitön ”0 asteen POE” -kytkin tuntuu kuitenkin suurimmalta edulta teknisessä maastossa, pienen vierintävastuksen ja hiljaisuuden lisäksi. Pystyn ajaamaan läpi sellaisia tuttuja kohtia, jotka menivät usein
tunkkaamalla aiemmin, varsinkin märällä. Selkeästi itse vähätellyt tuon ominaisuuden merkitystä.

Miksei vapaakytkimiä näe enempää?

Jos kynsimekanismi jää monessa mielessä vapaakytkimen varjoon, miksei niitä näe enemmän ja useammin? Syyt kohdistuvat kahteen kohtaan: painoon ja valmistuskustannuksiin.

Vapaakytkin sisältää yksinkertaisesti enemmän materiaalia ja koska mekanismin pitää kesää suuria voimia, käytettyjen materiaalien tulee olla lujia, mikä jättää esimerkiksi kevyet alumiiniseokset pois laskuista. Toiseksi, vapaakytkin on arvokas mekanismi valmistaa. Sitä näkeekin usein huomattavasti kalliimmissa komponenteissa, joista Specializedin käyttämä Brosen sähkömoottori on käypä esimerkki.

Lisäksi mahdolliset patenttirajoitukset ovat oma lukunsa, mikä mahdollisesti rajoittaa mekanismin esiintymistä kyseisessä sovelluksessa.

Lopuksi

Selviääkö edullisemmalla napasetillä, jossa on todennäköisesti pieni POE-luku?  Aivan varmasti. Nopea vapaarattaan kytkentä tarjoaa jonkinasteisen suorituskykyedun, mutta on samalla myös makuasia. Omalla kohdalla pidän Onyxin vapaarattaan välittömästä tuntumasta, mutta pystyn ajamaan toisaalta ilman probleemia tai hampaiden kiristelyä Pinion-vaihdelaatikon tuomalla hyvin matalalla POE-luvulla.

Muita Onyxin napojen tuomia mukavia ominaisuuksia ovat mittava värivalikoima, kaikki yleisimmät akselimitoitukset ja -standardit ja Shimanon Micro Spline -yhteensopivuus. Mahdollisimman hiljaista pyörää hakeva tai muuten vapaarattaan äänestä vähän pitävä löytää Onyxin navoista oivan vaihtoehdon. Halutessaan navat voi lisäksi virittää lisähinnasta suoraan tehtaalta keraamisilla laakereilla.

Tsekkaa uudet Vesper-navat tästä! Jos et löytänyt mieleistäsi tai harvinaisempi koko tai akselimitoitus on kiikarissa, laita viestiä info@4130.fi 

Tsekkaa myös tarkempi esittely Onyxin malleista ja ominaisuuksista tästä linkistä tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

 

-Jukka Mäennenä

29.9.2019

Eurobike 2019 – parhaat palat!

Eurobike messut ottivat paikkansa jälleen Saksassa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Friedrichshafenissa paikkansa ottavat ”festivaalit” ovat pyörämaailman suurimmat, mikä myös näkyi ja tuntui. Tavaraa ja näytteilleasettejia oli tarjolla yhtään liioittelematta neljän Helsingin Messukeskuksen verran!

DVO:n Jade X -iskari pultattuna (oletettuun) Alutechin pyörään.

Hyppää peremmälle ja katso, mitä messuilla tuli eteen ja tarttui kameran muistikortille!

Tässä joitakin kohokohtia, parhaita paloja tai muuten vain mielenkiinnon puoleensa vetäviä nostoja.

Spankin Vibrocore-sisuksella maustettua droppitankoa saa varmasti riittävään 52 cm leveyteen asti!
Nuorten kuskien tarpeet olivat huomioitu messutarjonnassa selvästi. Tässä Commencalin 24-tuumainen versio aiheesta tulevalle enduro- ja dh-sukupolvelle.
Pala historiaa! Foesin LTS-runko on monokokkitekniikkaa huikeimmillaan. Väri on aina oikea – kiillotettu alumiini.
DMR:n uusi poljin jättää kuskille valinnanvaraa avo- ja lukkopolkimen väliltä – lennosta! Polkimesta löytyvät siis flätti- ja lukkopuoli.
DMR Vault on flättipoljinten (kruunattu) kuningas. Pitoa voi lisätä tai halutessaan vähentää tarvikepiikkisarjalla.
Orangen Speedworkista on vaikea sanoa, että sopiiko se suoralle vai droppitangolle – vai kenties molemmille?
Orangen gravel-pyörä oli varustettu Foxin 40-millisellä keulalla. 
Orangen sähköistetty uutuusmalli. Voisi ajatella, että brittivalmistajalla on ollut kristallipallo käytössään, sillä rungon viistoputki ei ole tarvinnut paljoa suurentamista, jotta siitä on saatu akulle paikka.
Venäläistä mallia olevan dynon päässä oleva Pushin iskari oli mahdotonta jättää kokeilematta.

Zeroden 29”-kiekoilla rullaava ja ennen kaikkea Pinion-laatikolla varustettu Katipo sai aikaan voimakkaita omistamisen tunteen halua! Pushin Eleven-Six -iskari kruunasi kokonaisuuden.
Katipon voimansiirto lähempää. Tämä pyörä löytyi Pinionin ständin kyljestä.
Orangen pyörien ohjaamoon oli speksattu niin sanotusti parempaa Seppälää, eli Burgtecia. 
Hissitolpat tulevat vauhdilla myös gravel-pyöriin ja hyvästä syystä. Tässä X-Fusionin versio aiheesta.
DVO:n uusi Jade X -kierrejousi-iskari.
White Industriesin navat ovat karkkia artesaanikiekonkasaajille. Kiillotettu väri on vähintään yhtä näyttävä kuin anodisoidut.
Merkki ajan hengestä? Zwiftin osasto oli vähintään saman kokoinen tai jopa isompi kuin moottorivalmistaja Boschin.
Bikepacking on gravel-pyöräilyn ohella ehkä voimakkaimmin nouseva trendi. Myös Evoc on lähtenyt matkaan mukaan ja laukkuja näkee jo täysiverisissä maastopyörissä.
Uutuusmerkki Arc8:n kuitukovatarakka on nätti kokonaisuus. Geometria on myös astetta fiksumpi valtavirtaan verrattuna.
Tehonmittauksen spealisti saksalainen SRM on puskemassa markkinoille useita uutuusmalleja, mukaan lukien Shimanon uuden XTR:n.
Pinion-vaihdelaatikon sisältö. Insinöörin unelma ja tekniikan vihollisen painajainen? Monimutkaisista sisuskaluistaan huolimatta vaihdelaatikko on erittäin huoltovapaa.
Pole Bicyclesin osasto oli täyttä CNC-pornoa! Stamina 180 rungot olivat varustettu saksalaisen pienpajan Intendin keuloilla, takaiskareilla, kammilla ja ohjaamokomponenteilla. Beast-componentsin kuitukiekot olivat vielä kuin hartsi laminaatin päälle.
Intendin nurin-narin-keula on herättänyt kovasti mielenkiintoa, keskustelua ja on hipelöintietäisyydeltä sitäkin näyttävämpi.
Intend Hover -iskari. Ei, siitä ei ole unohdettu kierrejousta, vaan iskari on ilmatoiminen.
Pole Stamina ja Intend Infinity -keula. Paljasta pintaa (siis alumiinista sellaista) on tässä kokonaisuudessaan riittämiin!
Jatkoa jäljittelemättömälle alumiiniosaamiselle, mutta tällä kertaa hitsisaumojen kanssa. Saksalaisen insinöörin jälki näkyy Nicolain runkojen muotoilu ja designissa – mikä on hyvä asia. 
Nicolai käyttää myös EXT:n iskaria.
Laying the dimes!” Lanttien laittaminen jonoon sopii todellakin kuvaamaan Nicolai runkojen saumoja. 
Pinion-vaihdelaatikolla ja Gatesin hiilikuituhihnalla varustettu G1 olisi vähintäänkin mielenkiintoinen kokeiltava.
MRP 1X -ohjuri. Ketjunohjuri ei muutu paljoa tämän yksinkertaisemmaksi ja kevytrakenteisemmaksi. 39 g paino kelvannee myös grammanviilaajille.
Merkittävä uutuus MRP:ltä – ketjunohjurit sähköpyöriin! B-V4-malli sopii nimensä mukaisesti Boschin 4. sukupolven moottoriin ja S-E7/8-malli puolestaan Shimanon Steps 7000- ja 8000-sarjan ”sähkömyllyihin”. Huomattavaa on, että MRP:n ohjuri on Boschin virallinen suositus ohjuriksi heidän moottorinsa yhteyteen. 

Miksi sähköpyörään kannattaa lisätä ketjunohjuri? Samasta syystä kuin luomupyöräänkin, mutta sähköistetyissä menopeleissä ohjuri voi olla sitäkin tärkeämpi, sillä jos ketju joutuu väärään väliin, kun siihen kohdistuu moottorin ja kuskin kohdistama voima, jälki ei ole välttämättä kaunista. Summa summarum, näitä tulee löytymään pian hyllystä!
MRP AMg v2 -ketjunohjuri on yhden pysähdyksen paikka, mitä tulee ohjurin hankintaan. Se on muun muassa EWS-mestari Sam Hillin valinta.
MRP Wave Ring -rattaiden hammasprofiilia on ”hiottu” entisestään hiljaisempaan suuntaan ja vieläpä niin, että ketju pysyy paremmin paikallaan.
MRP:ltä on tulossa näkymättömiä, mutta sitäkin tuntuvampia uutuuksia keuloihin. Ensinnäkin, keulat varustetaan jatkoissa Norgliden-puslilla, minkä pitäisi lisätä alkuherkkyyttä entisestään. Toinen samaa ominaisuutta parantava tekijä on vaimennuspatruuna ja ilmajousen liikkuvissa osissa käytettävä ChocoLUXE-päällyste, joka vähentää kitkaa jopa 37 % (kyllä, tarkkaa hommaa…)

ChocoLUXE-osat ovat yhteensopivia jo hankittujen keulojen kanssa, eli päivitys on tehtävissä kohtuullisen helposti! Saatavuus ja hinnat selviävät, kun selviävät.
Testikappaleena hypisteltävänä oleva männänvarsi osoitti, että ero kitkassa on todellakin tuntuva.
MRP Bartlett on ”Super Enduro” -keula. Mikä se sellainen on tarkemmin käytännössä? Tuplakruunu, säädettävä joustomatka ja ennen kaikkea Boost-akseli dh-keuloista tutun 20 mm läpiakselin sijaan. Keula on myös täysin kotonaan dh-pyörän nokilla kevyestä 2,5 kg painostaan huolimatta! 
Down country, super enduro ja mitä näitä nyt oli? Bartlett on täsmäase viimeksi mainittuun.
MRP:n koko keulamallisto. Vasemmalta oikealle: Ribbon SL, Ribbon Air, Ribbon Coil ja viimeisenä Bartlett
Ramp Control Pro -patruuna mahdollistaa tutun Ramp Control -säädön lisäksi myös ilmatilavuuden säädön Huck Puck -palasilla.
Hazzard-iskari säilyy muuttumattomana toistaiseksi. Valmistajalta on kuitenkin tulossa merkittävä uutuus iskaripuolelle ja vieläpä pian – stay tuned!
Cane Creekin ja SKF:n yhteistyössä kehittämä keskiölaakeri lupaa huomattavasti pidempää käyttöikää, sillä laakeriosuus on täysin suojattu. Sininen polyymeriseos täyttää laakerin sisäosan kokonaan tarjoten samalla voitelua ja tiiviin laakerin. Laakeria mainostetaan lisäksi painepesurin kestäväksi. Odotamme mielenkiinnolla käyttökokemuksia ja tuleeko sama tekniikka leviämään myös keskiölaakereiden ulkopuolelle.
 
Mielenkiintoisena knoppitietona mainittakoon, että tekniikka ei ole uutta, vaan SKF on käyttänyt sitä aiemmin muun muassa elintarviketeollisuudessa.
Eurobike-katsaus ei olisi täydellinen ilman Chris Kingin ohjainlaakereita, joita on saatavilla melkein kaikissa kuviteltavissa olevissa väreissä ja malleissa. Takuu on myös luottamusta antavat 10 vuotta!
Sama pätee Chris Kingin ISO -napoihin. Tarjontaa on kaikilla akselistandardreilla, väreillä ja vapaarattailla. Uusi Micro Spline -standardi odottaa tosin vielä saapumistaan Kingin valikoimaan.
Enduro Bearings on tiettävästi ainoa polkupyörän laakereihin erikoistunut yritys. Jos pyörästäsi löytyy laakeri, Endurolta löytyy todennäköisesti siihen päivitysversio.
Sonin napadynamon sisuskalut. Napaa saa myös Boost-mitoituksella.
Käsintehdyt King Frame Works-rungot lähentelivät taidetta kaikkine yksityiskohtineen. Sitäkin hämmästyttävämpää oli, että kyseessä on yhden miehen yritys ja omistaja/hitsaaja/rungonrakentaja Mark sanoi tekevänsä noin 40 runkoa vuodessa, eikä King ole edes hänen päätyönsä! Toiset tekevät, muut puhuvat.
Lisää Pinion-fanitusta. Jos haluat tietää, miten vaihdelaatikko toimii käytännössä, lue Fillari-lehden 4/2019 numero!
Italialainen moottoripyöräpuolella tunnettu Braking-merkki tarjoaa jarruttimia myös fillareihin. Ps. näistä on tulossa tarkempaa infoa myöhemmin! 
Hopen Pro4 -napa valmistuksen eri vaiheissa. 
Rohkea, futuristinen… siihen positiiviset adjektiivit Bianchin sähköpyörästä mahdollisesti loppuvatkin. Jos ei muuta, niin muotoilu herättää ainakin huomiota.
Japanilaisjätti on lähtenyt myös gravel-markkinoille GRX-sarjalla.
Boxin 50-hampaiseen rieskaan ulottuva 9-vaihtainen voimansiirto vaikutti yllättävän asialliselta. Vaihdevivun tuntuma oli todella jämäkkä verrattuna markkinoilla oleviin suurpelureihin. 
Kotimainen Revonte esitteli portaattoman ja automaattisen sähköpyörän moottorinsa Eurobikessa. Kiinnostusta riitti koko nelipäiväisen messun ajan.
CVT-tekniikkaan pohjaava moottori pitää sisällään avustavan moottorin, portaattoman vaihdelaatikon ja pitkälle kehitetyn ohjauspiirin.
Laufin häkkyrähaarukka, Pinion-loota ja hihnaveto – tästä pyörästä eivät lopu kummallisuudet ja ominaisuudet kesken. Lyhyen parkkipaikkakurvailun perusteella kyseessä oli kuitenkin erittäin soiva peli.
Gatesin hiilikuituvahvistettu hihna.
Trefectan pyörä on suunniteltu sotilaskäyttöön. Kuvassa olevan mallin hinta on pyöreästi 50 000 € ja ensimmäinen 43 kappaleeen erä myytiin loppuun. Jokaiselle jotakin...

Tässä kaikki tällä kertaa! Kiitos, jos jaksoit lukea kaikki kuvatekstit tähän asti.

-Jukka Mäennenä

9.9.2019